Jaakko Eskola

Kilpailukyky ei synny tyhjästä

13.12.2016 | Gasetti 3/2016 | Teksti: Monika Winqvist | Kuvat: Aleksi Poutanen

Globaalia menestystä hakevan yrityksen on oltava toiminnassaan etunojassa, perässähiihtäjät eivät pitkälle pötki. Markkinoita on kyettävä muokkaamaan. Se vaatii innovaatiokykyä ja myös uskallusta toimia uusien ajatusten puhemiehenä.

Tätä mieltä on Wärtsilän toimitusjohtaja Jaakko Eskola

– Kun rikkidirektiivin käyttöönotto lähestyi, monet asiakkaamme pyysivät meitä toimimaan puhemiehenä lainsäätäjän suuntaan. Sanomana piti olla, että direktiivin käyttöönottoa pitää lykätä, kun tarvittavia laitteita ei ole olemassa, Eskola kertoo.

– Pettymys oli suuri, kun kerroimme, että meillä on vaadittavat laitteet jo olemassa ja lisäksi ne toimivat oikein hyvin. Me emme puutu politiikkaan, mutta edellytämme ennustettavaa ja tasapuolista lainsäädäntöä. Se on pohjana tuotekehitysinvestoinneil­lemme.

 

Puhtaan energian metsästäjät

Wärtsilä kuuluu maailman johtaviin puhtaampia ja ympäristön kannalta kestävämpiä energiaratkaisuja kehittäviin yrityksin. Laivoja aikoinaan rakentanut tuotepohjainen konserni on muuttunut aidosti globaaliksi teknologiaosaajaksi. 

Eskola luotsaa yhtiötä, jolla on 18 800 työntekijää ja 200 toimipistettä yli 70 maassa. Lähes sata prosenttia Wärtsilän tuotteista ja palveluista menee Suomen ulko­puolelle. Tavaraa tai palveluita kulkee 176 maahan. Wärtsilä on toimittanut tavaraa joka kolmannelle maailman meriä seilaavalle laivalle, ja joka toiseen laivaan myydään huoltoa tai muita palveluita. Kaasua käyttävissä monipolttoainemoottoreissa Wärtsilä on maailman markkinajohtaja. 

Puhtaampia ja ympäristön kannalta kestäviä energiaratkaisuja etsitään koko ajan. Yhden yksittäisen, kaikki ongelmat ratkaisevan energiamuodon sijaan elämme Eskolan mukaan vielä pitkään tilanteessa, jossa erilaiset energiamuodot täydentävät toisiaan.  

– Esimerkiksi Kiinassa puolueen johto on hyvin vahvasti linjannut halun siirtyä puhtaampiin energiamuotoihin. Tähän pakottavat jo Kiinan ongelmat ilmansaasteiden kanssa, Eskola huomauttaa.

– Samanaikaisesti on mietittävä, mitä tehdä niille miljoonilla kiinalaisille, jotka työskentelevät esimerkiksi hiilikaivoksissa. Vastaava ongelma nousi esille myös Yhdysvaltojen presidentinvaalin aiheena.

Wärtsilä on ollut etunojassa kehittämässä ympäristöystävällistä teknologiaa energiantuotantoon maalla ja merellä. 

– Olemme nähneet kaasun yhtenä merkittävänä askeleena kohti entistä puhtaampaa energiaa. Wärtsilä on kehittänyt kaasumoottoriteknologiaa jo 1980-luvulla, ja olemme hyötyneet alan buumista 2000-luvun aikana, Eskola toteaa.

– Tulevaisuudessa näemme entistä enemmän erilaisten energiamuotojen yhdistelmiä. Näissä yhdistelmissä voi olla raskaita polttoaineita, kaasua ja aurinkoenergiaa, jotka täydentävät toisiaan.


Jaakko Eskola on seurannut alaa Wärtsilän leivissä jo lähes 19 vuotta.

Suhdanteet eri tahdissa

Eskola toteaa, että Wärtsilän kannalta on haastavaa, että energia- ja merenkulun liiketoimintojen suhdanteet menevät jokseenkin täysin eri tahtiin. Tällä hetkellä energiapuoli vetää, laivapuoli ei. Energiapuolella kysyntää on varsinkin Yhdysvalloissa.

Liuskeöljylöydöt ovat tehneet Yhdysvalloista omavaraisen energiantuotannossa. Samalla Yhdysvalloista on tullut myös kaasunviejä. Kuljetuskalustoksi on tarvittu nesteytettyä maakaasua (Liquified Natural Gas) eli LNG:tä käyttäviä tankkereita – Wärtsilän moottoreilla tietenkin. Öljyntuotannon sivutuotteena tulee myös etaania, jolle Wärtsilä on kehittänyt etaanilla käyvät moottorit.  

– LNG-moottorimme ovat kaasumoottoreistamme kaikkein tunnetuimmat. Käytännössä me pystymme toimittamaan asiakkaalle moottorit, jotka toimivat kaikilla mahdollisilla kaasutyypeillä.

Yhdysvaltojen lisäksi energiapuolen kysyntää on ­Argentiinassa, jossa maan hallitus on tehnyt energia­reformin. Suuret ja mielenkiintoiset markkinat ovat myös Indonesiassa. Eskolan mukaan Indonesian hallituksen tavoitteena on sähköistää koko valtio. 

– Kymmenien tuhansien saarien sähköistäminen tulee olemaan valtava hanke. 

Eskolan lista mammuttihankkeista kielii niin Wärtsilän voimasta kuin ketteryydestä; uusin aluevaltaus biokaasupuolelta on Oslon kaupunki, jonka kaatopaikkajätteitä käytetään tällä hetkellä kaupungin liikennelaitoksen bussien polttoaineena.

 

Kiinalaiset risteilevät

Laivapuolella tankkialusten rakentaminen on pahimmassa lamassa 30 vuoteen. Tilanne ei ole kuitenkaan täysin toivoton – autolautoille ja risteilyaluksille on nyt kysyntää. Syynä tähän ovat öljyn halpa hinta ja kulutuskysynnän muutos Aasiassa.

– Autolautat ovat tulossa elinkaarensa päähän, ja niitä on pakko uusia jo pelkästään turvallisuussyistä. Öljyn halpa hinta on osaltaan madaltanut investointikynnystä, Eskola toteaa.

– Muutokset kulutuskysynnässä näkyvät puolestaan risteilyalusten rakentamisessa. Kiinan keskiluokka on löytänyt risteilyt lomailumuotona. Amerikkalaisen Royal Caribbean -varustamon huippumoderni Quantum of the Sea’s -risteilijä liikennöi tällä hetkellä Shanghain ja Japanin väliä. 4 900 matkustajan jättialus saadaan täytettyä pelkästään kiinalaisilla turisteilla. 

Voimalapuolella kaasu on ollut jo pitkään käytössä. Sen sijaan merenkulussa polttoaineena käytettävä kaasu on vaatinut ennakkoluulojen voittamista.  

– Kotitalouksissa usein käytettävä nestekaasu vajoaa vuototilanteessa alas ja voi muodostaa turvallisuusuhan. Yleinen käsitys on, että kaasu on se, joka räjähtää. Nesteytetty maakaasu on turvallista, se haihtuu ilmaa kevyempänä taivaan tuuliin, Eskola huomauttaa.

– Vuonna 2012 liikennöinnin aloittaneesta Viking Gracesta saadut kokemukset ovat olleet fantastiset. Me onnistuimme vakuuttamaan Viking Line -varustamon monipolttoainemoottorin eduista, ja kokemukset ovatkin olleet erittäin hyvät. 

Eskolan mukaan LNG:n edut ovat kiistattomat. Käytön yleistymistä on hidastanut tarvittavan infrastruktuurin puuttuminen. Esimerkiksi Viking Grace tankataan tällä hetkellä Tukholmassa, mutta tulevaisuudessa tankkaus onnistuu myös Turussa. Gasum on tarjonnut ratkaisuja infrastruktuurin kehittämiseen. Porin LNG-terminaali avattiin syksyllä ja Tornion terminaali aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa. 
 

Kilpailukyky omissa käsissä 

Eskola on työskennellyt pian 19 vuotta Wärtsilässä. Toimitusjohtajana hän aloitti marraskuussa 2015. Pitkä kokemus helpotti astumista toimitusjohtajan saappaisiin. 

– Wärtsilä toimii kuin sveitsiläinen kello. Jos ongelmia on, organisaatio laittaa ne itse kuntoon, Eskola toteaa.

– Meidän toimintaperiaatteisiimme kuuluvat avoimuus, innovatiivisuus, yrittäjähenkisyys, ratkaisukeskisyys ja halu toimia oikein.

Ennen toimitusjohtajan pestiä Eskola työskenteli Wärtsilän Marine Solutions -liiketoiminnan johtajana. Niiden vuosien aikana hän asui yhteensä kuusi vuotta Shanghaissa. Siellä sekä asiakkaat että kiinalainen toimintatapa tulivat tutuiksi. 

– Suuri ero Kiinan ja Suomen välillä on suhtautumisessa ongelmiin. Kiinassa tapahtuu koko ajan, ja jos havaitaan ongelma, tartutaan toimeen ja etsitään siihen ratkaisu. Suomessa aika tuntuu kuluvan valittamiseen ja muiden syyttelyyn. 

Aidosti globaali, monessa kymmenessä maassa toimiva yritys ei voi tuudittautua siihen uskoon, että jonkun yksittäisen maan hallitus ratkaisee sen kilpailukykyongelmat. Ne on ratkaistava ihan itse, markkina-alue kerrallaan.

Jaakko Eskola

  • Työ: Wärtsilän toimitusjohtaja
  • Koulutus: DI
  • Asuinpaikka: Espoossa
  • Perhe: Vaimo ja kaksi lasta sekä kaksi aikuista lasta edellisestä liitosta 
  • Harrastukset: Purjehdus ja saksofonin soitto
  • Motto: ”Älä koskaan anna periksi”
Jaa

Pääkirjoitus

Jouni Haikarainen

Gasumlainen

Anna Paronen
Trude Ravndal
Ville Pesonen
Antti Kahilakoski
TwitterFacebookLINKEDINRSS
Gasum Oy
PL 21
02151 Espoo
Puh. 020 4471
www.gasum.fi