Keski-Suomessa muhii biokaasubuumi

13.12.2016 | Gasetti 3/2016 | Teksti: Vesa Vainio

Jyväskylän seudulla on herännyt erityisen voimakas halu maakunnalliseen, organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön, jonka tavoitteena on kokonaisvaltainen resurssiviisaus eli jätteettömyys ja päästöttömyys.

Jyväskylässä kaasuekosysteemin rakentaminen näkyy jo konkreettisena infrastruktuurin kehitystyönä. Jyväskylän kaupunki on sitoutunut pitkäjänteiseen yhteistyöhön alueen asiantuntijoiden kanssa, ja rakenteilla oleva biokaasulaitos sekä Gasumin investointi Jyväskylän LNG-tankkausasemaan lisäävät merkittävästi potentiaalia seudulla. 

Alueellisen jätteenkäsittely-yhtiö Mustankorkean uuden kuivaprosessiin perustuva biokaasulaitoksen on määrä valmistua kesällä 2017. Toimitusjohtaja Esko Martikainen kertoo, että investointipäätöksen taustalla oli nykyisen kompostointilaitoksen kapasiteetin täyttyminen. Laajentamisen sijaan yritys päätyi tarttumaan uuteen mahdollisuuteen.

– Me investoimme uusimpaan tekniikkaan, saamme energian talteen ja samalla lisää jätteenkäsittelykapasiteettia.

Kuntien omistamana jätehuoltoyhtiönä Mustankorkealla on Martikaisen mukaan mandaatti ja vastuu kehittää jätehuoltoa. Kun yritys jalostaa jätteet mahdollisimman pitkälle itse sekä tuotteistaa ja myy tuotteet, se näkyy positiivisesti jätemaksuissa.

 

Liikennekäyttöön panostetaan

Tuotettava biokaasu ohjataan kokonaisuudessaan liikennekäyttöön, ja Mustankorkea rakentaa sitä varten oman jakeluverkoston. Gasumin päätös rakentaa Jyväskylään LNG-jakeluasema sopii kuvioon hyvin.

– Toimimme Gasumin kanssa hyvässä hengessä toisiamme tukien. Kilpailu ja kattava tarjonta lisäävät kiinnostavuutta. 

Jyväskylän kaupunki ja useat yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa kaasuautoiluun. Martikainen näkee biokaasukäyttöiset autot mahdollisuutena myös jätteenkuljetuksessa. Se olisi kierrätystä aidoimmillaan, kun autot käyttäisivät polttoaineena ”lähiruokaa”.

Mustankorkean tuleva laitos on mitoitettu 19 000 tonnin jätteen käsittelyyn vuodessa. Laajennusvaraa on 30 000 tonniin, jolloin laitos voi käsitellä kaikki Keski-Suomen biojätteet. Kaasua laitos tuottaa alkuvaiheessa 15 000 megawattituntia (MWh). Kaatopaikkakaasua Mustankorkea tuottaa 20 000 MWh ja on siten sen Suomen toiseksi suurin tuottaja.

 

Luomupolttoainetta ja -lannoitetta

Erkki Kalmari perusti vuonna 2002 ensimmäisen biokaasutankkauspaikan Leppävedelle. Nykyään maatilan asemalla täyttää tankkinsa reilut 100 autoa. Biokaasupioneerina tunnettu Kalmari on kehitellyt viime vuodet kuivareaktoria, jossa raaka-­aineina toimivat olki ja suojanurmi.

– Jyväskylän yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan tuotantoon soveltuvia peltoja on Suomessa 477 000 hehtaaria. Niistä saisi tuotettua 17 terawattituntia (TWh) biokaasua.

Teknisesti ja logistisesti järkevä etäisyys kuljettaa raaka-ainetta on 5–10 kilometriä. Kalmarin laskelmien mukaan Suomeen sopisi 500–1 000 laitosta, jolloin tuotannolla olisi kansantaloudellista merkitystä. Hän tietää kokemuksesta, että edessä on pitkä työsarka.

– Maatalouslainsäädäntöä pitää muuttaa, nyt viljelijä ei saa tuottaa energiaa myyntiin. Kun prosessi tuottaa lisäksi ravinteikasta lannoitetta, ravinteita kierrättämällä saamme tuotettua luomupolttoainetta liikenne- ja lämmityskäyttöön sekä luomulannoitetta viljelykäyttöön.

Jaa

Pääkirjoitus

Jouni Haikarainen

Gasumlainen

Anna Paronen
Trude Ravndal
Ville Pesonen
Antti Kahilakoski
TwitterFacebookLINKEDINRSS
Gasum Oy
PL 21
02151 Espoo
Puh. 020 4471
www.gasum.fi